KOTONA
JÄKÄLÄKUMMUN LUMILLA "ALMA"
kuva: Taru Vallius
|
i. Rölli ER47262/14
e. EE MVA Jäkäläkummun Yönystävä synt. 19.10.2017 lonkat C/B, kyynärnivelet 0/0, selkä VA0, SP0, LTV0, terveet silmät 06/20, polvet 0/0, prcd-PRA-kantaja, Pompen-terve (vanhempien perusteella), DM-terve |
Iineksen pentuetta suunnitellessa yhtenä suurimpana kriteerinä oli jättää ko. pentueesta pentu kotiin Titan kaveriksi. Uroksen valinta ei ollut helppoa, kun suvun ja uroksen piti kokonaisuudessa olla mielenkiintoinen ja mielellään erisukuinen. Lisäksi nartun DM-kantajuus ja C-lonkat rajasivat pois monta mielenkiintoista urosta. Urokseksi valikoitui rotuunotettu Rölli, jonka olin tavannut sen synnyinkodissa Enontekiön Peltovuomassa. Rölli on ennen etelään myyntiä porotyössä käytetty vilkas uros, jonka jälkeläisten terveystulokset ovat olleet hyviä, luustokuvien osalta. Röllillä itsellä on 1-kyynärpää, mutta kaikki sen jälkeläiset ovat olleet 0-kyynäräisiä.
Pentueesta valikoitui ainoa musta narttu ja sen nimeksi tuli pohdintojen jälkeen Alma. Alma oli pentuna jo vilkas ja äänekkäämpi kuin pari edellistä täysin mykkää koiraa. Almasta on kasvanut rakenteeltaan kevyehkö ja sporttinen neito. Se on turkiltaan helppohoitoinen, eikä siihen tartu käytännössä edes nuoskalumi. Alma on edelleen vilkas, mutta sisällä hyvinkin huomaamaton. Vieraiden liikkeet se edelleen ilmoittaa kurkkuhaukahduksella, mutta ehkäpä siitä joskus saadaan yhtä mykkä kuin edellisistä. Muiden koirien kanssa Alma on sosiaalinen, varsinkin kun saa irti juoksennella kunnolla. Alman kanssa on harrastettu lammaspaimennusta ihan kokeitakin myöten (parhaana saavutuksena vuoden 2022 rotumestaruus), muuten sitten eletty vain normaalia perhearkea. Alma sai ensimmäisen ja ainoaksi jääneen pentueensa marraskuussa 2021. Pitkä ja vaikea synnytys valitettavasti johti kohdun repeämiseen, minkä yhteydessä Alma steriloitiin.
Pentueesta valikoitui ainoa musta narttu ja sen nimeksi tuli pohdintojen jälkeen Alma. Alma oli pentuna jo vilkas ja äänekkäämpi kuin pari edellistä täysin mykkää koiraa. Almasta on kasvanut rakenteeltaan kevyehkö ja sporttinen neito. Se on turkiltaan helppohoitoinen, eikä siihen tartu käytännössä edes nuoskalumi. Alma on edelleen vilkas, mutta sisällä hyvinkin huomaamaton. Vieraiden liikkeet se edelleen ilmoittaa kurkkuhaukahduksella, mutta ehkäpä siitä joskus saadaan yhtä mykkä kuin edellisistä. Muiden koirien kanssa Alma on sosiaalinen, varsinkin kun saa irti juoksennella kunnolla. Alman kanssa on harrastettu lammaspaimennusta ihan kokeitakin myöten (parhaana saavutuksena vuoden 2022 rotumestaruus), muuten sitten eletty vain normaalia perhearkea. Alma sai ensimmäisen ja ainoaksi jääneen pentueensa marraskuussa 2021. Pitkä ja vaikea synnytys valitettavasti johti kohdun repeämiseen, minkä yhteydessä Alma steriloitiin.
kuva: Tapio Kakko
|
kuva: Marjo Vierikko
|
kuva: Taru Vallius
|